Fafnir on legendaarinen lohikäärme skandinaavisessa mytologiassa, ja hän oli Hreidmarin poika. Hän oli myös kääpiöseppä Reginin ja Ottarin veli. Kun jumalat tappoivat vahingossa Ottarin, he tarjosivat Hreidmarille hyvityksen. Tämä hyvitys oli kääpiö Andvarin kulta. Andvari, joka oli raivoissaan joutuessaan luopumaan rikkauksistaan, langetti kullan päälle kirouksen.
Ahneina Fafnir ja Regin tappoivat isänsä. Fafnir kuitenkin otti kaiken kullan itselleen ja muuttui lohikäärmeeksi suojellakseen sitä paremmin.
Legendat kertovat, että Nibelungit olivat taitavia haltijaseppiä, jotka takosivat metalleista voittamattomia miekkoja, kilpiä ja muita aseita. Nibelungien maahan johtavien luolien pimeydessä piili suuria aarteita. Vaikka monet himoitsivat niitä, kukaan ei päässyt aarteeseen käsiksi, sillä sitä vartioi pelottava lohikäärme Fafnir. Monet sankarilliset soturit yrittivät viedä Nibelungien aarteen, mutta hirviö voitti heidät kaikki.
Mimirin kosto
Luolan suuaukko avautui keskellä kylmää metsää. Siellä asui peikko Mimir. Hän oli aikoinaan ollut Nibelungi, mutta nyt hän eli eristyksissä, yksin metsässä… Hän halusi aarteen haltuunsa, mutta hänet oli karkotettu maanalaisesta valtakunnasta.
Mimir vietti päivänsä pohtien, kuinka saisi haluamansa, mutta hän oli pelkuri ja liian heikko taistelemaan lohikäärmettä vastaan. Kunnes eräänä päivänä kohtalo johdatti hänet kohtaamaan lapsen.
Eräänä kesäaamuna Mimir löysi luolansa läheltä vastasyntyneen vauvan. Se näytti vastikään hylätyltä ja oli kääritty upeaan viittaan.
Lapsen vieressä oli suuri, katkennut miekka. Mimir ihastui miekkaan ja hämmästyi lapsen kokoa ja voimaa. Hän ajatteli, että molemmista voisi olla hänelle hyötyä, ja päätti kasvattaa pojan.
Tutustu viikinkikoruihimme
Siegfried ja lohikäärme Fafnir
Kun poika kasvoi aikuiseksi, Mimir päätti korjata miekan, joka oli ollut pojan vierellä tämän löytyessä metsästä. Valtava miekka vaati pojan poikkeuksellista voimaa.
Mimir opetti pojalle kaiken, mitä tiesi miekkailun taidosta ja ritarin käytöstavoista. Ennen kaikkea hän kuitenkin istutti poikaan seikkailunhalua ja rakkautta koettelemuksia ja vaaroja kohtaan. Hän toivoi pojan kostavan Nibelungeille ja auttavan häntä saamaan aarteen käsiinsä.
Poika oli nimeltään Siegfried, ja hän oli frankkien suuren kuninkaan Sigismundin poika, Odin-jumalan sukua, ja kauniin Siglidan poika, jonka nimi tarkoittaa voiton suojelua. Hänen isänsä valtakunta sijaitsi pohjoisessa.
Siegfriedin miekan ja rohkeuden avulla Mimir punoi kostonsa. Hän suostutteli nuorukaisen kohtaamaan pelottavan Fafnirin. Siegfried suuntasi metsään, missä lohikäärmeen luola sijaitsi. Mimirin neuvojen perusteella hän tiesi, että luolassa odotti voittamaton lohikäärme. Hän tiesi myös, kuinka houkutella se ulos.
Luolan suulla hän alkoi soittaa lempeää melodiaa hopeisella torvellaan. Musiikki herätti lohikäärmeen ja houkutteli sen ulos luolasta. Siegfried odotti lohikäärmettä piilossa puiden välissä, ja ennen kuin lohikäärme ehti nähdä tai haistaa häntä, hänen voimakas miekkansa lävisti Fafnirin sydämen.
Kuoleva Fafnir tunnusti Siegfriedille, että hän oli aikoinaan ollut mahtava jättiläinen. Häneen oli langetettu kirous, joka muutti hänet lohikäärmeeksi, joka oli tuomittu kuolemaan nuorukaisen käden kautta. Lohikäärme ennusti myös, että Siegfried rakastuisi naiseen, joka koituisi hänen kohtalokseen.
Kun Siegfried veti miekan lohikäärmeen ruumiista, kiehuvaa verta roiskui hänen kädelleen ja poltti sen. Lievittääkseen palovamman kipua nuorukainen vei kätensä suulleen ja kosketti huuliaan lohikäärmeen verellä.
Sillä hetkellä Siegfried huomasi ymmärtävänsä lintujen laulua. Linnut paljastivat hänelle, missä Nibelungien arvokkaat aarteet olivat piilossa ja kuinka hän pääsisi luoliin ne löytääkseen.
Linnuilta Siegfried sai tietää, että jos hän kylpisi lohikäärmeen veressä, hänestä tulisi kuolematon. Niinpä ennen luolaan astumista sankari kylpi Fafnirin veressä. Kuitenkin pieni lehmuksen lehti tarttui hänen selkäänsä ja jätti kohdan, jota lohikäärmeen veri ei suojannut…
Nibelungien aarre
Siegfried tiesi lintujen ansiosta, kuinka löytää aarre. Hän tiesi myös, mitkä olivat luolien arvokkaimmat esineet. Hän otti vain näkymättömyyskypärän ja taikasormuksen. Sormuksen kantaja saisi voittamattoman vallan maailmassa. Siegfried ei kuitenkaan tiennyt, että sormukseen liittyi kirous, joka toisi onnettomuutta sen omistajalle.
Poistuessaan luolasta Siegfried kuuli jälleen lintuja. Tällä kertaa ne kertoivat hänelle Brunhildesta, soturiprinsessasta ja Burgundin kuninkaan kauneimmasta tyttärestä. Hän lumoutui sanoista, kuvitteli nuoren naisen ja odotti innolla tapaamistaan tämän kanssa.
Tämä seikkailu ei sammuttanut hänen menestyksen janoaan. Tavatakseen Brunhilden hän matkusti monien maiden halki ja taisteli lukemattomia sotureita vastaan. Hän sai takaisin valtaistuimensa ja onnistui nousemaan isäänsäkin kuuluisammaksi kuninkaaksi.
Mutta, kuten Fafnir oli ennustanut, rakkaus tähän naiseen toisi hänelle myös suurimmat onnettomuudet…
