Rollo (n. 860–930) oli viikinkipäällikkö, josta tuli Normandian alueen perustaja ja ensimmäinen hallitsija.
Hän kääntyi kristinuskoon vuonna 911 osana sopimusta frankkien kuninkaan Kaarle Yksinkertaisen (893–923) kanssa (muuttaen nimensä Robertiksi), ja kristityt kirjoittajat kaunistelivat myöhemmin hänen historiaansa esittämällä hänet esikuvallisena hahmona.
Villi viikinkipäällikkö, josta tuli kristillisen hyveen perikuva ja joka toi maahan lain ja järjestyksen.
Tätä tehdessään he kuitenkin sivuuttivat lähes kaiken, mitä Rollon elämästä tiedettiin ennen hänen suhdettaan Kaarleen.
Rollo, viikinki vailla vertaa
Hän on Vilhelm Valloittajan (Englannin ensimmäinen normandialainen kuningas, 1066–1087) esi-isä viidennessä polvessa ja monien eurooppalaisten hallitsijoiden kantaisä, joiden sukulinja juontaa juurensa hänen suoriin jälkeläisiinsä. Vuodesta 2013 lähtien Rollo on ollut osa Vikings-televisiosarjaa, jossa häntä esittää brittiläinen näyttelijä Clive Standen. Toisin kuin sarjassa, ei ole olemassa todisteita siitä, että Rollo olisi ollut Ragnar Lothbrokin veli, mutta on viitteitä siitä, että Rollo osallistui tai jopa johti Pariisin piiritystä vuosina 885–886, kuten sarjassa kuvataan.
Oli Rollo kuka tahansa ennen Normandian hallitsemista, hän piti sanansa Kaarlelle: hän ei ainoastaan suojellut aluetta viikinkien ryöstöretkiltä, vaan palautti järjestyksen maille, joiden tuhoamiseen hän oli aiemmin itse osallistunut. Hänen kerrotaan hallinneen viikinkien lakikoodistolla, joka perustui henkilökohtaisen kunnian ja vastuun käsitteisiin, ja hän uudisti heikot ja tehottomat lait, joita virkamiehet olivat yrittäneet soveltaa ennen hänen hallituskauttaan. Hän kuoli noin vuonna 930, todennäköisesti luonnollisiin syihin, sillä aikakauden arkistoissa ei ole mainintoja muusta.
Rollo ja hänen alkuperänsä
Monet yksityiskohdat Normandian Rollon elämästä ovat puolilegendaarisia, kuten tutkija Robert Ferguson toteaa:
« Hänen elämäkerturinsa, kronikoitsijansa ja runoilijansa – kuten Rollo, Rollon, Robert, Rodulf, Ruinus, Rosso, Rotlo ja Hrolf, Granger Rolf tai Rolf Vaeltaja, joka perusti noin vuonna 911 Normandian herttuakunnan – ovat osa tätä joukkoa, aivan kuten Ragnar Karvahousu ja Luuton Ivar, joiden maine aikalaisidensa keskuudessa kasvoi vuosien varrella, kun riittävien elämäkerrallisten tietojen puute muutti heidät tavallisista kuolevaisista ihmisten, myyttien ja legendojen tiiviiksi hybrideiksi. »
Ferguson on oikeassa sanoessaan, ettei kukaan tiedä, mistä Rollo oli kotoisin, mikä oli hänen sukutaustansa tai mitä hän teki tarkalleen ennen suhdettaan Kaarle Yksinkertaiseen. Jopa Normandian (nimen alkuperä “Northmen” eli viikinkien maa) perustamisen jälkeen hänen historiansa on kaikkea muuta kuin varmaa, sillä normandialainen historioitsija Dudo Saint-Quentin (900-luku) koristeli sitä noin vuonna 986 teoksessaan “Normannien historia”.
Dudo väittää, että hän oli tanskalainen aristokraatti, joka teki ryöstöretkiä Länsi-Frankiaan tanskalaisten maanmiestensä kanssa ennen sopimustaan Kaarlen kanssa ja kääntymistään kristinuskoon. Dudo väittää myös, että hän oli Itä-Anglian kuninkaan Alstemin ystävä ja toveri; tutkijat ovat tunnistaneet tämän entiseksi viikinkijohtaja Guthrumiksi (k. n. 890), joka hävisi Eddingtonin taistelun Alfred Suurelle vuonna 878, joutui kääntymään kristinuskoon ja nousi Englannin kuninkaaksi vuonna 880. Rollon läheinen suhde Guthrumiin tukee hänen tanskalaista alkuperäänsä, sillä tiedetään, että Guthrum oli tanskalainen, ja kuten Ferguson huomauttaa, heidän kohtaamisensa Dudon kertomuksessa “kuulostaa erehdyttävästi siltä, kun maanpakolainen tervehtii lämpimästi toista” (178).
On myös väitetty, että Rollo olisi kotoisin Norjasta ja aristokraattisesta suvusta, mutta tämä väite ilmestyi vasta 1000-luvulla ja tuli tunnetuksi 1100-luvulla Vilhelm Malmesburylaisen (n. 1095–1143) teoksissa. Rollon pojanpoika, Rouenin arkkipiispa Robert II (hallitsi 989–1037), tunnettiin nimellä Robert Tanskalainen, ja on myös selvää, että suurin osa viikinkien ryöstöretkeläisistä tuli Tanskasta, joten tanskalainen alkuperä on paitsi todennäköinen, myös järkevä. Tästä ei kuitenkaan ole selvää yksimielisyyttä, ja viimeaikaiset yritykset todistaa Rollon alkuperä ovat epäonnistuneet.
Vuonna 2016 norjalaiset arkeologit saivat luvan avata Rollon pojanpojan Rikhard I:n (hallitsi 942–996) ja tämän pojanpojan Rikhard II:n (hallitsi 996–1026) haudan, mutta huomasivat, etteivät sarkofagissa olleet ruumiit kuuluneet kummallekaan näistä miehistä ja olivat itse asiassa paljon vanhempia kuin viikinkiaika. Arkeologien mukaan on todennäköisintä, että molemmat ruumiit oli siirretty toisesta haudasta sarkofagiin ja Rikhard I:n ja II:n jäännökset oli siirretty menneisyydessä tuntemattomaan paikkaan haudanryöstäjiltä suojelemiseksi. Joka tapauksessa tämä ei valaise Rollon alkuperää.
Dudon kertomusta Rollon elämästä ja siten hänen tanskalaisesta alkuperästään ovat tutkijat kyseenalaistaneet useaan otteeseen, sillä he huomauttavat miehen ja hänen tekojensa ilmeisestä kristillistymisestä. Tästä huolimatta Dudon teos on ensimmäinen, joka tallentaa mitään Rollosta (sen tilasi Rikhard I), ja hänellä oli pääsy Rollon välittömien jälkeläisten tietoihin sekä asiakirjoihin, jotka ovat sittemmin kadonneet.
Jokainen myöhempi Rollosta kirjoittanut, mukaan lukien Vilhelm Malmesburylainen, ammensi Dudon teoksesta omaa kertomustaan varten. Siksi, huolimatta myöhemmistä väitteistä norjalaisesta alkuperästä, on erittäin todennäköistä, että Rollo oli kotoisin Tanskasta, kuten Dudo väittää – vaikka monet tutkijat suosivat islantilaisen kronikoitsija Snorri Sturlusonin (1179–1241) norjalaista väitettä, koska he löytävät sille vahvistusta Richer Reimsiläisen (900-luku) aiemmasta teoksesta. Kuten monien suurten viikinkihahmojen kohdalla, Normandian Rollon legenda lopulta varjostaa ja hämärtää miehen todellisen elämän.
Rollo, viikinkipäällikkö
On kuitenkin varmaa, että hän oli viikinkipäällikkö, joka johti ryöstöretkiä Länsi-Frankian kuningaskuntaan. Kronikoitsija Flodoard (893–966) kuvailee noin vuonna 876 tapahtunutta viikinkien ryöstöretkeä, joka tuhosi Rouenin ympäristöä, ja tämä vastaa Dudon kertomusta Rollon toiminnasta alueella samaan aikaan. Viikinkien ryöstöretket Frankiaan alkoivat vuonna 820 ja jatkuivat säännöllisesti – laivojen tehdessä helppoja iskuja Seine-joelle – kunnes rauha solmittiin Rollon kanssa noin vuonna 911.
Ensimmäinen ryöstöretki vuonna 820 epäonnistui, koska viikingeillä ei ollut aavistustakaan, keitä tai mitä he kohtaisivat maihinnousun jälkeen. He kärsivät tappioita ja vetäytyivät. Palatessaan vuonna 841 Asgeirin johdolla he olivat paljon paremmin valmistautuneita. He ryöstivät ja polttivat Rouenin ja veivät mukanaan valtavia määriä saalista. Tätä ryöstöretkeä seurasi pohjoismaisen päällikön Reginheruksen tekemä Pariisin piiritys vuonna 845, joka päättyi vasta, kun Kaljupää-Kaarle (843–877) maksoi viikingeille lähdöstä.
Noin vuonna 858 ryöstöretket Frankiaan olivat viikingeille niin tuottoisia, että kuuluisat päälliköt Rautakylki-Björn (väitetysti Ragnar Lothbrokin ja kuningatar Aslaugin poika) ja Hastein (tunnetaan myös nimellä Hasting) hyökkäsivät alueelle juuri ennen tai jälkeen kuuluisan Välimeren ryöstöretkensä. Vuonna 876 sata laivaa purjehti Seineä ylös tuhoten alueen, ja tätä ryöstöretkeä johti tai ainakin johti yhdessä todennäköisesti Rollo, tai hänellä oli siinä vähintäänkin merkittävä rooli. Vaikuttaa myös melko varmalta, että hänellä oli tärkeä osa myöhemmässä Pariisin piirityksessä vuosina 885–886.
Tuolloin Kaarle Yksinkertaiselle oli selvää, että viikinkien torjuminen oli turhaa. Ainoat kerrat, jolloin Länsi-Frankia saavutti positiivisen lopputuloksen näissä ryöstöretkissä, olivat ne, kun kuningas maksoi viikingeille kaupunkien säästämisestä. Kuten Ferguson toteaa: “hyvää tarkoittava myönnytyspolitiikka oli ollut frankkien hallitsijoiden käytössä lähes vuosisadan ennen [Kaarlen ja Rollon välistä] sopimusta, ja hyödynsaajat olivat tanskalaisia.”
Sopimus ei siis ollut mitään uutta, vaan yksinkertaisesti jatkoa puolustuspolitiikalle, joka näytti toimivan parhaiten. Ero vuoden 911 sopimuksen ja aiempien voittojen välillä oli Rollon luonne. Toisin kuin aiemmat viikinkipäälliköt, jotka saaliin saatuaan palasivat takaisin tai kannustivat muita ryöstöretkille, Rollo otti ehdotetun sopimuksen vakavasti ja sitoutui kuninkaaseen ja kansaan, jota hän oli vannonut suojelevansa.
Rollo & Kaarle Yksinkertainen
Dudon mukaan Kaarle Yksinkertaisen frankit ymmärsivät lopulta, ettei viikinkien ryöstöretkiä voinut pysäyttää ja että heidän oli joko jatkettava viikinkipäällikön vaatiman hinnan maksamista tai löydettävä uusi näkökulma vanhaan politiikkaan. Kuninkaan neuvonantajat kysyivät häneltä, miksei hän ollut valmis tekemään enemmän valtakuntansa pelastamiseksi, ja raivoissaan hän vastasi heille, että jos heillä on parempia ideoita, hän ottaisi ne mielellään vastaan. Dudo kirjoittaa neuvonantajien vastanneen:
« Jos luotat meihin, annamme sinulle ja valtakunnalle sopivia ja terveitä neuvoja, jotta kansa, joka kärsii puutteesta, voi levätä. Anna Andelle-joen ja meren välinen maa pakanakansoille; ja yhdistä lisäksi tyttäresi Rolloon avioliitolla. Näin voit kasvaa voimakkaaksi niitä kansoja vastaan, jotka vastustavat sinua; sillä Rollo on syntynyt kuninkaiden ja päälliköiden ylpeästä verestä; hän on ruumiiltaan erittäin komea, valmis taistelija, neuvokas, ulkonäöltään sopiva, meille mieluinen, uskollinen ystävä niille, joille hän antaa sanansa, pelottava vihollinen niille, joita hän kohtaa, vakaa ja miellyttävä vasalli kaikissa asioissa, älykäs mieli, kuten meidän on oltava. (Dudon historia 2:25) “
Harkittuaan neuvoa Kaarle lähetti Rouenin arkkipiispan Rollon luo esittämään tarjouksen. Rollo neuvotteli tanskalaisten päälliköidensä kanssa, jotka huomauttivat, että maalla, vaikka se olikin tällä hetkellä autio, oli tiettyjä hyviä puolia ja että hänen tulisi hyväksyä ehdotus.
Rollo teki niin, ja päivämäärä sovittiin hänen kasteelleen ja avioliitolleen Kaarlen tyttären Gislan (tunnetaan myös nimellä Gisela, n. 911) kanssa. Kun päivä koitti, Rollo kieltäytyi kasteesta huomauttaen, että kuninkaan tarjoama maa oli raunioina ja että sen toipuminen kestäisi vuosia. Kuninkaan neuvonantajat neuvoivat antamaan Rollolle kaiken, mitä hän halusi, jotta hän ei ainoastaan suojelisi valtakuntaa, vaan myös voittaisi sieluja Kristukselle, johon kristinuskon omaksunut viikinkijohtaja tekisi vaikutuksen.
Kaarle tarjosi Rollolle Flanderia, mutta Rollo kieltäytyi, koska maa oli liian soista. Kuningas tarjosi sitten Bretagnea, joka rajoittuu sopimuksessa tarjottuihin maihin, ja Rollo hyväksyi kaiken. Sopimuksen viimeistelemiseksi ja kuninkaalle osoitettavan kunnioituksen näyttämiseksi Rollon pyydettiin suutelemaan kuninkaan jalkaa, mutta kuten Dudo kertoo:
« Rollo ei halunnut suudella kuninkaan jalkaa, ja piispat sanoivat: “Sen, joka ottaa vastaan tällaisen lahjan, tulisi suudella kuninkaan jalkaa.” Mutta Rollo vastasi: “En koskaan suutele kenenkään jalkaa.” Siksi, frankkien rukousten ajamana, hän määräsi yhden sotureistaan suutelemaan kuninkaan jalkaa. Mies tarttui heti kuninkaan jalkaan, nosti sen suulleen ja painoi siihen suudelman seisoessaan, ja hän kaatoi kuninkaan selälleen. Siitä seurasi suuri nauru [viikinkien keskuudessa] ja suuri meteli [frankkien keskuudessa].»
Kuningas ja hänen aatelisensa eivät kuitenkaan häiriintyneet hämmingistä, ja Rollo kastettiin, avioitui Gislan kanssa ja otti haltuunsa maat Saint-Clair-sur-Epten sopimuksen mukaisesti vuonna 911. Hän ryhtyi välittömästi uudistus- ja kunnostuspolitiikkaan, kuten Dudo kuvailee:
« Hän määräsi kansalle ikuisia etuoikeuksia ja lakeja, jotka oli valtuutettu ja säädetty päälliköiden tahdosta, ja pakotti heidät elämään yhdessä rauhassa. Hän nosti maantasalle purettuja kirkkoja, rakensi uudelleen pakanoiden vierailujen tuhoamia temppeleitä, rakensi uusia kirkkoja ja laajensi kaupunkien muureja ja puolustuksia.»
Rollo paransi hänelle annettuja maita kaikilla tavoilla, mutta hän kunnioitti yhtä merkittävästi Kaarlen kanssa tekemäänsä sopimusta: viikinkien ryöstöretkistä Frankiassa ei ole enää jälkeäkään 11. syyskuuta 911 jälkeen.
Normandian Rollo
Vaikka Rolloa kutsutaan usein ensimmäiseksi Normandian herttuaksi, hän ei koskaan kantanut tätä arvonimeä (Rikhard II, hänen pojanpoikansa, oli ensimmäinen herttua). Myöhemmät historioitsijat kutsuvat häntä joskus kreivi Rolloksi, mutta aikalaisasiakirjat kutsuvat häntä yksinkertaisesti “Rolloksi”. Vuoden 918 maanhankintaoikeus mainitsee esimerkiksi “maat, jotka olemme myöntäneet Seinen normanneille, erityisesti Rollolle ja hänen kumppaneilleen, valtakunnan puolustamiseksi” (Ferguson, 183). Mikä arvonimi hänellä itsellään oli, ei tiedetä, mutta varhaiset historioitsijat kuten Dudo ja Flodoard kutsuvat häntä “päälliköksi”.
Kaikkien mukaan hän hallitsi valtakuntaansa viikinkipäällikkönä, uudistaen passiivisia lakeja, jotka vain ehdottivat hyväksyttävää käytöstä, ja soveltaen lakikoodia, joka korosti henkilökohtaista kunniaa ja vastuuta. Ryöstöstä, pahoinpitelystä ja murhasta seurasi kuolemanrangaistus, mutta niin seurasi myös petoksesta, kuten eräs anekdootti selvästi osoittaa:
“Rollo oli ottanut käyttöön asetuksen, jonka mukaan maataloustyökalut oli jätettävä ulos pellolle eikä niitä saanut tuoda sisään päivän päätteeksi. Luodakseen vaikutelman, että he olivat tehneet niin ja että heidät oli ryöstetty, erään maanviljelijän vaimon kerrotaan piilottaneen miehensä kyntötyökalut. Rollo korvasi miehelle tämän menetyksen ja määräsi mahdolliset epäillyt koeteltavaksi. Kun kaikki selviytyivät koetuksista, hän hakkautti vaimoaan, kunnes tämä tunnusti. Ja kun aviomies myönsi tienneensä koko ajan, että se oli vaimo, Rollo totesi hänet syylliseksi kahteen syytteeseen: “Sinä, joka sanot olevasi vaimon pää, sinun olisi pitänyt kurittaa häntä. Toinen, että olit osallinen varkauteen etkä halunnut paljastaa sitä.” Hän hirtätti heidät molemmat ja lopetti heidät julmalla kuolemalla – teko, joka Dudon mukaan pelotti paikallisia asukkaita niin paljon, että alueesta tuli ja se pysyi vapaana kaikesta pikkurikollisuudesta vuosisadan ajan sen jälkeen. (Ferguson, 186-187) “
Toisessa tapauksessa hän rankaisi miehiä, jotka olivat syyllistyneet hänen ja hänen vaimonsa maineen tahraamiseen, teloittamalla heidät pääkaupunkinsa Rouenin julkisella aukiolla. Tämä esti muita esittämästä vääriä todistuksia naapureistaan juorujen ja panettelun avulla.
Nämä toimenpiteet näyttivät ankarilta alueen eräille piispoille, jotka vetosivat paaviin neuvojen saamiseksi. Heidän käskettiin tarkastella Rollon kääntymistä ja pakanoiden kääntymistä yleensä “ei tapahtumana, vaan prosessina, jonka toteutuminen veisi väistämättä aikaa” (Ferguson, 188). Mitä ongelmia piispoilla olikaan Rollon hallintotavan kanssa, he eivät voineet kiistää hänen menestystään yleisen järjestyksen ylläpitämisessä tai vaurautta, jonka hän maalle toi.
Nämä toimenpiteet näyttivät ankarilta alueen eräille piispoille, jotka vetosivat paaviin neuvojen saamiseksi. Heidän käskettiin tarkastella Rollon kääntymistä ja pakanoiden kääntymistä yleensä “ei tapahtumana, vaan prosessina, jonka toteutuminen veisi väistämättä aikaa” (Ferguson, 188). Mitä ongelmia piispoilla olikaan Rollon hallintotavan kanssa, he eivät voineet kiistää hänen menestystään yleisen järjestyksen ylläpitämisessä tai vaurautta, jonka hän maalle toi.
Rollon esittäminen Vikings-sarjassa
Vikings-televisiosarjassa Rollo on Ragnar Lothbrokin veli, joka Pariisin piirityksen jälkeen lähti Länsi-Frankiaan pitämään hallussaan paikkaa Seine-joella mahdollistaakseen tulevat ryöstöretket. Saatuaan kylän näkijältä tietää hallitsevansa jonain päivänä valtakuntaa, frankit suostuttelevat Rollon helposti pettämään veljensä luottamuksen ja hyväksymään heidän tarjouksensa maasta ja avioliitosta prinsessa Gislan kanssa. Kuten mainitsimme, Rollon nuoruudesta, koulutuksesta, sukulaisuudesta tai edes alkuperäpaikasta ei tiedetä mitään, eikä ole todisteita siitä, että hän olisi ollut sukua Ragnar Lothbrokille. Historiallinen Gisla oli hyvin nuori tyttö kihlauksensa aikaan Rollon kanssa, joten hänen hahmonsa sarjassa on fiktiivinen.
Ainoat televisiosarjassa kuvatut tapahtumat, jotka liittyvät historialliseen Rolloon, ovat ne, jotka koskevat Normandian perustamista ja alueen puolustamista, mukaan lukien ilmeisesti hänen kielitaitonsa. Rollon kerrotaan myös olleen melko pitkä ja leveäharteinen (kuten hänet sarjassa kuvataan) ja saaneen lisänimen “Vaeltaja”, koska hän suosi kävelemistä hevosen sijaan (tai koska hän oli liian painava hevosen kannettavaksi).
Rollo jäi eläkkeelle noin vuonna 927, ja hänen poikansa Vilhelm Pitkämiekka (927–942) seurasi häntä, kuollen pian sen jälkeen noin vuonna 930. Vilhelm Pitkämiekan avioton poika Rikhard I (tunnetaan myös nimellä Rikhard Peloton) nousi valtaistuimelle noin kymmenvuotiaana isänsä kuoleman jälkeen. Rikhard I kunnioitti isänsä ja isoisänsä politiikkaa, ja tätä politiikkaa jatkoi Rikhard II.
Hänen seuraajiensa, Rikhard III:n (1026–1027) ja Robert I:n (1027–1035), hallintokausia leimasivat epävakaus ja sisällissota, joka päättyi Vilhelm I:n (Vilhelm Valloittaja), Normandian herttuan 1035–1087 sekä Englannin kuninkaan 1066–1087, hallintokauteen. Vilhelmin Englannin valloitus muutti radikaalisti paitsi brittiläistä yhteiskuntaa, myös eurooppalaista kulttuuria kokonaisuudessaan, ja hänen politiikkansa heijastelee Normandian Rollon aiemmin käyttöön ottamia toimia.
