Skandinaavisissa legendoissa Tyr nähdään voimakkaana soturina ja muinaisena jumalana. Monet myytit kertovat hänestä, sillä hän symboloi oikeutta ja sotaa. Hänen sankarillisuutensa taistelukentillä ja rohkeutensa inspiroivat monia sotureita.
Tietoa Tyristä
- Attribuutti | Kuvaus
- Nimi | Tyr
- Alkuperä | Skandinaavinen mytologia
- Toimialue | Oikeuden, lain ja rohkeuden jumala
- Sukulaisuus | Odinin poika ja Thorin veli
- Epiteetit | Yksikätinen jumala, jumalten puolustaja
- Ase | Týrfing-niminen taikamiekka
- Tunnetut myytit | Kätensä uhraaminen Fenrir-sudelle, Midgårdin käärmeen vangitseminen, rooli Ragnarökissa (maailmanloppu)
Tyr on yksi Odinin pojista, joka tunnetaan kaikkien isänä, aasojen klaanin johtajana ja Asgårdin kuninkaana. Isänsä hallitessa Tyr lähti usein Asgårdista matkustaakseen muihin maailmoihin. Tarinoiden mukaan hän etsi nuoruudessaan perimmäistä viisautta. Seikkailujensa aikana hänestä kehittyi rohkea soturi. Hänen tietyt piirteensä kuitenkin erottavat hänet muista aasoista.
Hänen äitinsä on Frigg, taivaan, rakkauden ja avioliiton jumalatar. Perheen näkijänä tunnettu Frigg tietää, mitä tulee tapahtumaan, vaikka ei voikaan muuttaa kohtaloa.
Tyr on yksi skandinaavisen mytologian tärkeimmistä jumaluuksista, erityisesti germaanien keskuudessa. Joillakin alueilla hän oli pääjumala, mistä juontuvat nimet ”Tiuz” pohjoisessa, ”Zîu” etelässä ja ”Tiw” lännessä.
@rpg settings
Rooman valtakunnan kukoistusaikana roomalaiset samaistivat Tyrin omaan sodanjumalaansa Marsiin. Tämä perintö näkyy yhä nykyenglannissa: sana ”Tuesday” (Tiwesdaeg) juontuu muinaisenglannin ilmaisusta ”Tiw’s day”. Kirjaimellisesti se pohjautuu latinan kielen termiin ”Dies Martis”, joka tarkoittaa Marsin päivää.
Tutustu viikinkikoruihimme:
Tyr, sodan jumala
Myyttisten lähteiden mukaan Tyr on sodan jumala, aivan kuten Odin ja Thor. Hänet mainitaan viikinkiajan lähteissä. Konkreettinen todiste tästä löytyy ”Sigrdrífumálista”, yhdestä Edda-runoista. Siinä valkyria Sigrdrifa opettaa soturi Sigurdia: ”Tyrin puoleen on käännyttävä voiton saavuttamiseksi”. Hän huolehtii menestyksestä taistelukentillä.
Toinen Edda-runo, ”Lokasenna”, kuvaa tilannetta, jossa Loki pilkkaa Tyrin roolia. Loki väittää, että Tyr on vain riitojen lietsoja eikä sovinnon tuoja – mikä on kuitenkin virheellinen tulkinta sodan jumalasta.
On myös tärkeää mainita, että Thorgal-sarjakuvan luojat Surzhenko ja Yann käsittelevät aihetta teoksessa *Louve – tome 2: La main coupée du dieu Tyr*. Lisäksi tunnettu skandinaavisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Régis Boyer viittaa usein Tyrin rooliin valtakuntien välisissä sodissa.
Tyr, oikeuden jumala
Sodan jumalan statuksensa lisäksi Tyr on oikeuden jumala. Hänen perustehtävänsä on puolustaa lakia ja miesten tasa-arvoa.
Tyrin rooli jumalallisena lainlaatijana todistuu myytissä nimeltä ”Fenririn sitominen”. Tässä tarinassa kauhea susi oli aluksi pieni pentu, mutta se kasvoi nopeasti. Peläten henkensä edestä jumalat kahlitsivat sen välttääkseen vaaratilanteet. Fenrir katsoi ketjua epäluuloisesti ja kieltäytyi annettavaksi kahlittavaksi, ellei joku jumalista asettaisi kättään sen suuhun luottamuksen osoituksena. Rohkeutensa vuoksi Tyr oli ainoa jumala, joka suostui uhraamaan kätensä. Kun Fenrir huomasi olevansa kahlittu, se puraisi Tyrin käden irti. Tämä oli hinta, joka piti maksaa. Tämän rohkean teon myötä hänestä tuli lain jumala.
@DeviantArt
Muinaisille germaaneille sota ja oikeus olivat erottamattomia. Sota ei ollut vain veristä taistelua, vaan siihen liittyi aina sääntöjä ja puolustettava syy. Sodan säännöt heijastivat lakia ja oikeudenmukaisuutta. Siksi taistelun aika ja paikka sovittiin usein etukäteen.
Germaanisten myyttien mukaan pohjoismaiset sodanjumalat erottuvat toisistaan: Thor tunnetaan raa’asta fyysisestä voimastaan, kun taas Odin hallitsee taikuutta. Tyr on se, joka tekee juridiset päätökset ja määrittää sodan periaatteet.
Tyr ja indoeurooppalainen jumala: ”Dyeus”
Erään teorian mukaan germaaninen kansa on peräisin indoeurooppalaisesta puusta. Aiemmin he palvoivat jumalaa nimeltä ”Dyeus”, joka myöhemmin muovautui Tyriksi.
Termi Dyeus juontuu juuresta ”dyeu-”, joka tarkoittaa päivätaivasta. Dyeus oli yksi indoeurooppalaisen pantheonin pääjumalista. Hänen nimensä muistuttaa käsitettä ”Jumala”. Muut jumalat, kuten kreikkalaisten Zeus ja roomalaisten Jupiter (Dyeus Pather eli taivaan isä), ovat johdettuja tästä. Myös nykyenglannin sanat ”day” (päivä) ja ”divinity” (jumaluus) juontavat juurensa tästä samasta sanajuuresta.
Aivan kuten Tyr, myös Dyeus puolusti oikeutta.
Vaikka ei ole suoria lähteitä, jotka yhdistäisivät Tyrin suoraan päivätaivaaseen, hänen nimensä antaa vihjeitä. Riimu, jota käytetään hänen voimansa avaamiseen, on kirjain ”T”. Monet korut, kuten kaulakoru ja riipus, kantavat tätä ”T”-tunnusta. Onko se sattumaa vai ei, jää jokaisen itse päätettäväksi.
Riimujen muodot ja nimet symboloivat kosmisia voimia. T-riimun nimi tulee ”Tiwazista”, Tyrin muinaisesta nimestä. Tyrin riimu muistuttaa nuolta, mikä viittaa hänen rooliinsa sodan jumalana. Nuolen suunta kohti taivasta viittaa kuitenkin toiseen ulottuvuuteen: on mahdollista, että Tyr on myös taivaan jumala, aivan kuten Dyeus.
